26.10.2023 08:39
Kentän laidalta - Viimeisiä viedään
Blogin kirjoittaja Juha Kuiri valmentaa Juhana Kukkosta, Oulun Golfkerhon ammattilaisgolfaria. Kentän laidalta blogi kurkistaa "Juuson" ja Juhanan taipaleeseen kulissien takana.
Teksti Juha Kuiri
Josko noin voi edes sanoa näistä meidän syksyn pelipäivistä. Sanottuna kuulostaa jokseenkin näppärältä, näin kirjoitettuna ei niinkään. Näillä vähemmän kuolemattomilla sanoilla lähdetään kuitenkin liikkeelle.
Ammattilaisgolf sarjat tottakai pyörivät täysillä hiukan lämpimissä maissa. Meitäkin hiukan sivuuttanut eurooppa tourin karsinta miehillä jatkuu marraskuussa Espanjassa toisen ja finaali vaiheen osalta. Naisten vastaava palaa muutaman Espanja vuoden jälkeen Marokkoon. Siellä terveystilanteesta riippuen pelailee myös seuraamme edustava Karina ”Duracell” Kukkonen. Tämä jännitysnäytelmä käydään joulukuussa ja on kaksi osainen. Yhteensä naiset pelaavat siellä 8 kierrosta, jos sitten sihti on ollut kohdallaan ja finaali kierrokselle asti ovat taidot riittäneet. Pelaajia pudotellaan totutusti matkan varrella pois ja jos oikein huonosti käy, pelit voivat jäädä kolmen kierroksen mittaiseksi.
Tuossa hiukan virittelinkin varsinaista aihettakin, eli valmennettavani Juhana Kukkosen taivallusta ammattilaisgolfin pyörteissä.
Juhanan karsinta pelit päättyivät sinne ykkösvaiheeseen, Arlandastadin baanalle Ruotsiin. Sinne oli tietenkin tähdätty, kaikki harjoittelu ja edeltävät kilpailut tähtäsivät siihen, että karsinta ruljansissa pärjättäisiin. Talvi harjoittelu meni erinomaisesti, kaikki ne muutokset ja fiksaukset swingiin saatiin tehtyä mitä suunniteltiinkin syksyllä. Eivätkä olleet mitään muutoksia pelkän muutoksen vuoksi. Sen verran dataa on kertynyt aikaisemmilta kausilta, että vertailukohtaa riittää. Kaikki näytti petrautuneen, eli käytännössä lyönnit lähtivät pitemmälle, tarkemmin ja toistettavammin. Miksi sitten seurauksena oli annus horribilis?…näin edesmenneen kuningatar Elizabethin sanontaa lainatakseni, hänen eräästä uudenvuoden puheestaan.
Siinäpä kysymys mitä olen pohdiskellut Juhanan, hänen lähipiirinsä kanssa ja hel… itseruoskintaakin on tässä tullut harrastettua.
Vaikka meidän team työskentely on ollut haasteellisen pohdintojen äärellä, niin mihinkään synkkyyteen ei ole tarvetta. Muutoksia tarvii tehdä se on selvä, mutta ne liittyvät kaikkeen muuhun kuin itse konkreettiseen swingi liikkeeseen. Nämä muutettavat asiat tottakai vaikuttavat sellaisena heijastusvaikutuksena sitten itse tekemiseen ja paljon.
Vaikka tästä tuli se annus horribilis, niin silti voimme olla todella ylpeitä työstä mitä viime talvi kautena teimme. Työ ei ole mennyt hukkaan, varmasti korjaamme sadon tästä jossain vaiheessa!
Asiaa olisi paljon kerrottavana, mutta mahdollista lukijakuntaa ajatellen, yritän välttää jaarittelua ja itsestäänselvyyksiä. Just joo, menetinkö ”pelimerkit” nyt tuohon edelliseen lauseeseen. No, hyvin subjektiivinen käsite tuokin, niin jatketaan näin. Lainataan koripallo valmentaja John Woodenin nerokasta lausahdusta tähän paikkaan selkeyttämään ajatuksen juoksua: ”Suurin merkitys on sillä mitä opit sen jälkeen, kun tiedät jo kaiken” Pistää hiukan ajattelemaan tämä, siis tämäkin.
Meidän pitää myös löytää sellainen voisiko sanoa entisaikojen ajatus urheiluun, eli urheillaan sen takia, että se on todella mukavaa. Ei vaan siksi, että siitä saadaan rahaa.
Meillä edelliskauden käsittely vielä hiukan kesken. Vaikeita asioita käsiteltävänä, joiden läpivientiin tarvitaan tietynlaista etäisyyttä ja aikaa.
Se on kuitenkin selvää, ettemme voi hyvin ilman yhteisön tukea. Enkä tarkoita nyt tälläkertaa sitä ainaista kiistaa rahasta, vaan ylipäänsä tukea. Tässä meidän tapauksessa voi tietysti olla myös peiliin katsomisen paikka. Tätä prosessia tässä myös käydään parhaillaan.
Kun yksilöurheilun valitsee lajikseen, niin yleensä myös valmentajan valinta tapahtuu valmennettavan harkinnan johtopäätöksenä. Varsinkin silloin kun päämääräksi on asetettu ammattilaisuus. Harvemmin tällöin valmentajaksi päätyy aivan uraansa aloittava, tai ns. opetustoiminnassa vaikuttanut, vaan ehkä kumminkin nimenomaaan valmentajaksi marinoitunut koken
eempi kettu. Tietenkin myös henkilökemian pitää natsata, sillä ihmissuhdetoimintaa valmentaminen kumminkin on. Pitää pystyä innostamaan ja kuuntelemaan saadakseen potentiaalin hyödynnettyä.
No, kaiken edellä mainitun suhteen pallo on näin kuvaannollisesti heitetty meidän osalta ilmaan, jos joku katsoo, ettei näin ole vielä tehty.
Mennyt kausi oli todellakin tapahtumarikas kaiken suhteen. Vaikka nyt ei sitä tavoitetta saavutettu, niin isossa kuvassa kumminkin enemmän iloa kuin rypyotsaisuutta oli tuotoksena. Ja se rypyotsaisuuskin on osaksi sellaista hyväntahtoista sarkasmia, joka on tunnetusti vaikea laji, mikä ei aina todellakaan uppoa kuulijakuntaansa. Vaikeiden asioiden äärelläkin ollaan kumminkin ”positiivisia veikkoja” niin kuin kiteytetysti sanottuna.
Jos kirja pitäisi kirjoittaa kaudesta, niin kyllä se olisi todennäköisesti uusi painos Murphyn laki kirjaan.
Tässäpä tarjoilen yhden erikoisemman välineeseen liittyvän tapahtumaketjun. Kaikki alkoi Juhanan harjoituskierroksella Koski Golfin SM kisoissa. Oli jalka hiukan luiskahtanut draivin alta pois ja osumakohta ei aivan sweet spottiin tarkentunut, vaan ilmeisemmin sinne aivan lavan yläosaan. Näinhän monesti käy, ei mitään ihmeellistä tässä. Seuraavissa draiveissa hiukan epämääräistä ääntä lavasta ihan venttiili osumissakin, mutta ei aiheuttanut mitään ylimääräistä huolestumista vielä. Harjoituskierroksen jälkeen rangellakin raippa oli vörkkinyt ihan kiitettävästi. Kisa-aamuna sitten rangella jo hiukan epämääräisempiä lentoratoja pallolla, eivät siis vastanneet ollenkaan swingi tuntemuksia mitkä hyvällä pelaajalla ovat vahvoja. Eli tiedostaa ropassaan aivan varmasti, jos virheen tekee ja siitä syntyvän pallon lentoradan. Kisaan sitten ”hiukan” epämääräisissä tuntemuksissa draivin suhteen, mutta ei kuitenkaan niin huonossa, että olisi mailan jättänyt pois ja spoonilla hoitanut päivän kierroksen. Vara raippaa ei Juhanalla ole. Itse kisakierroksella maila oli jo hajoamispisteessä tietyltä osin ja avaukset sen mukaisia. Kierroksen päätteeksi olikin voinut lavan yläosan poistaa kuvassa näkyvällä tavalla. Itse asiassa lavan hiilikuitu yläosa on vain liimaamalla kiinni lavan lähinnä titaniumista koostuvassa alaosassa. Sanoin tuossa edellä, että vain liimaamalla. Liimat ovat kyllä nykyään niin hyviä, jos vaan oikean tarkoitukseen valitsee, huolella tekee, niin kyllä pitää. Tämänkin lavan korjaus on työn alla ja sanotaan vaikka näin, et oppia on tullut tässäkin tapauksessa ns. kantapään kautta. No, ei ole tilaa yksityiskohtiin mennä, mutta toisella yrittämällä sitten onnistuu. Onneksi ko. materiaalit lämmittämistä kestävät eivätkä olomuotoaan muuta. Käyttämälläni liimalla taas huonompi tilanne sen suhteen, niinpä uusinta yritys onnistuu. Kovin kauan ei ilman mieleistä draiveria ammatipelaaja voi olla. Tässäkin aloitettiin metsästys välittömästi. Erilaista lapa mallia ei haluttu ja samalla päätettiin tehdä testeissä toimiviksi ratkaisuiksi koetut muutokset mailaan. Varren vaihto saman tyyppiseksi kuin spoonissa ja se suurin muutos sitten varren pituuteen. Peräti kaksi tuumaa lyhyempi kuin ns. standardi mitta, mikä on n. 45,5 tuumaa. Nämä on aika isoja muutoksia säädettävyyden kannalta. Ihan helposti se ei onnistu, niin kuin tämäkin tapaus osoitti. Ei sen suhteen etteikö tiedettäisi mitä tehdään, vaan saadaanko sopivia komponentteja toimenpiteeseen. Haluttua lapamallia ei enään kaupoista löytynyt, mut onneksi Juhanan siskolla Karinalla oli sängyn alla jemmassa sopiva. Sitten alkoikin pienoinen show, mitä en siinä tilanteessa olisi halunnut käydä. Sillä nopeus oli aika tärkeä tekijä tässäkin. Tosiaan aina kun esim. varsi vaihdetaan erityyppiseksi, niin muutoksia voidaan joutua tekemään lavan painojakaumaan. Tässä vielä pituus muutos oli merkittävä. Eli lisää painoa tarvittaisiin ja aikalailla sinne neutraaliin paikkaan keskelle ja lavan taakse. Pienempiä painon kohdistus säätöjä voidaan tehdä ihan perinteisellä lyijyteipillä tai lavan sisään laitettavalla hotmeltillä. Karinan lähettämässä lavassa on se paik
ka painolle ja siinä tietysti se tehtaalla asetettu standardi paino paikoillaan. Monet ovat varmasti huomanneet tämän omassa kapulassaan. Joskus se on integroitu kiinteästi lapaan tai useimmiten avattavaksi suunniteltu. Yleensä kumminkin joudutaan käyttämään avaamiseen eri työkalua, kuin se normi mailan asetuksien säätöavain. Tähän aloin sitten etsiskelemään sitä painavampaa painoa istutettavaksi. Luulisi olevan helppo tehtävä minulle, lapa kumminkin ainoastaan n. 2 vuotta vanhaa mallia ja ihan ensimmäistä kertaa erilaisia mailakomponentteja en ole hakemassa. Malleja tosin on paljon ja vaihtuvuutta tapahtuu nykyisin tietyillä valmistajilla vuosittain. Voipi sanoa, että kohtuu hankalaksi meni, eurooppalaisista firmoista ei minkäänlaista osumaa ko. malliin. Maahantuojankin levitteli käsiään, ei löydy, mitä pidän kohtuullisen outona asiana. Jenkeistä tietysti löytyy kampe kuin kampe. Tai no, meidän malliin löytyi ko. painoja mut ei just sen painoista kuin tarvitsisin. Olihan niitä tosin joissain liikkeissä, ei kuitenkaan toimitusta Eurooppaan. Elikkä näin, katse sitten sinne mistä löytyy kokemuksieni mukaan kaikki maailman rompe, mitä ikinä sitten haluatkin. Tässäkin tapauksessa, jos ei hyllyssä olisi ollut, he olisivat todennäköisesti takoneet sen mulle tai 3D tulostaneet, ja sanoneet et nyt on. Eihän tämä monessakaan mielessä hyvä asia ole, että Kiinasta asti pitää aika simppeliä osaa hakea, vaikka merkillä myyntipisteitä pilvin pimein ympäri Suomea ja Eurooppaa. Tosin täytyy sanoa, jos täältä olisi osa löytynyt, veikkaan että Kiinassa se olisi kumminkin valmistettu. Kiina riippuvaisia ollaan isommassakin mittakaavassa, riippuvuussuhde on tosin molemminpuolinen. Eikä käy kieltäminen, osaavat tosi hyvin tavaroita valmistaa ja kauppaa tehdä. Onko kauppa sitten kaikkien sääntöjen mukaista, en tiedä, isojen poikien ja tyttöjen juttuja nämä. Kaikki Kiinasta ostettava tavara on nykyään tullattava ja alv- alaista myös, kaikki maksut hoituvat kumminkin vaikka kotisohvalta käsin ja monesti ihan kaupanteon yhteydessä. Rahti vielä päälle, niinpä ei taida kovin kannattavaa rahallisestikin sieltä ostella. Mutta minkäs teet, meidänkin tapauksessa… Tilaus tipahti ihan kotipostiluukkuun alle kahdessa viikossa. Pienillä lisäsäädöillä mailasta tuli hyvä. Juhanaa lainatakseni helvetin hyvä. Itse en noin roisia kieltä tietenkään käytä, sillä esimerkillisyys velvoittaa, uskokoon tämän sitten ken haluaa :-)