Kisaraportti - Kivitippu Pro Invitational 2022 - Oulun Golf

Kisaraportti - Kivitippu Pro Invitational 2022

Kisaraportti - Kivitippu Pro Invitational 2022

Teksti: Juha Kuiri

Ei ehkä se tunnetuin kilpailu tavallisen golfarin syvissä riveissä. Tänä vuonna kuitenkin järjestetään jo 21. kerran. Suomen ammatilaisgolf piireissä hyvin tunnettu ja odotettu tapahtuma. Eikä mikään ihme, erinomaiset järjestelyt takaavat viihtyvyyden ja tottakai rahalla on merkitystä kun ammatilaisurheilusta on kysymys. Sitä on sitten jaossa selkeesti enemmän mitä normi Finnish Tourin kisassa.

Järviseudun Golfseuran järjestämä ProAm ja pro invitational sai myös tunnustusta Suomen Golfliitolta, tullen näin valituksi viime vuoden golftapahtumaksi. Valintaa on varmasti edesauttanut kisan yhteydessä pelattava ProAm, jonka muhkeita tuottoja on jaettu hyvänteväisyyteen.

Viime vuosina kilpailu on osunut ajallisesti juuri käynnistyvien seurojen mestaruuskilpailujen aikoihin. Kilpailukalenteri on hyvin täysi pelaajilla, eikä tyhjiä viikonloppuja käytännössä ole. Ammattilaispelaajilla prioriteetti on siellä missä rahaa on jaossa ja tai uran eteenpäin meno on mahdollista. Näin sen pitääkin olla. Vaikka uralleen nousukiitoa hakevilla ammattilaisilla on monesti vahvoja sidoksia kotiseuraansa ja haluja osallistua seuransa tapahtumiin, niin näitä valintoja on tehtävä.

Tämän vuoden Kivitippu Pro Invitational kilpailussa on mukana seuramme ykköspyssyt Karina ja Juhana Kukkonen. Enpä muista milloin viimeksi sisarukset olisivat samassa kilpailussa pelanneet. Hieman mutkikkaita teitä ovat kumpikin nyt Lappajärvellä päätyneet. Vaikka siellä ”suuressa maailmassa” para-aikaa kisaillaan pääsystä parrasvaloihin. Lappajärvi sopii kuitenkin oikein hyvin startiksi kumpaisenkin todella tiukkaan alkusyksyn ja loppukauden ohjelmaan.

Kilpailussa naiset pelaavat samassa sarjassa, mutta pelaavat n. 15 % lyhyemmän kentän. Kolme kierrosta pelataan ja ynnäillään sitten tulokset yhteen. Voittoon tarvitaan takuuvarmasti reilusti parin alittava tulos. Juhanan voittotulos vuoden 2018 kilpailussa oli 13 lyöntiä alle par'in.

Itse en ole Järviseudun Golfissa pelannut. Kuullut kylläkin persoonallisista kenttävirityksistä. Niinpä, odottelenkin tässä lauantaiehtoona Juhanan ja Karinan raportteja kahdelta pelipäivältä ja varmasti finaalipäivänkin tapahtumista saadaan selontekoa kuvien kera.

Nyt kun seuran mestaruuskilpailut ovat menossa, niin muutama sana omasta kentästämme. Helposti voin ilmaista, että historiansa parhaassa kunnossa on nyt. Aikaisempi Kaukovainion kenttämme on tietysti ihan omassa kategoriassaan, ylittämätön. Tämän kauden hyvään kuntoluokitukseen on auttanut ruohon talvehtimisen kannalta lempeä talvi. Lyhyt kasvukautemme ei juuri anna mahdollisuuksia huippuvirityksiin, jos talvi on vienyt kasvilta elämisen mahdollisuuden. Nykyiset kylvölaitteet ja nopeammin itävät siemenlajikkeet, ovat hiukan antaneet toivoa täystuhon osuessa kohdalle. Myöskin greenkeeppereiden tieto taito on parantunut huimasti. Vaikka talvi olisi suosiollinen huipputulokseen ei päästäisi ilman vuosien määrätietoista ja oikeanlaista duunia kentänhoidossa. Tämän kauden velvet pintaan on siemen tavallaan pantu maahan jo vuosia sitten ja nyt korjaamme sitä satoa.

Pientä pärinää on aiheuttanut joidenkin kentän bunkkereiden pelaamisen vaikeus. Lähinnä ongelmia on tuottanut muutamien bunkkereiden etureunojen eroosio. Tähän on vaikuttanut ne normaalit syyt, eli vesi ja jää. Mutta mitä suuremmasta syystä omat koneemme ja pelaajien vähemmän älyllinen toiminta. Jotkut näistä ongelma punuista voidaan vielä fiksata iskuun, pari tapausta tarvii sitten isomman kuokan kauneushoitoa. Sitä isompaa kauneushoitoa tarvii ainakin Vaaran 18. reijän pelisuunnasta vasemmanpuoleinen punu. Kohtuullisesti on palautetta tullutkin tästä. Kävin testaamassa tapauksen ja kyllä joistain kohdin punua jo kikka kolmosta tarvittiin kunniakkaaseen poistumiseen.

Jonkinlaisia ehdotuksiakin on tullut, ihan peittämisestä alkaen. Sitä ei kyllä kannata tehdä, selvääkin selvempi funktio tälle punulle on olemassa. Myös ns. ruohobunkkeria on ehdotettu. Ei sinänsä huono idea, mutta käytännössä vaatii meidän tyyppisellä kentällä yllättävän paljon työtä, että pysyisi siistin näköisenä myös. Links-viritteisillä kentillä voi olla hiukan epämääräisimmin trimmattu.

Meillä on Sangin kympillä siinä pelisuunnassa vasemmalla griinin edessä on ruohobunkkeri painanne. Sitä ei vaan ole ruohobunkkerina hoidettu vuosiin, nykyinen leikkaus tehty ympäröivään raffikorkeuteen. Eikä näin ollen ole nykyisellään minkäänlainen este. Vaatisi selkeästi pitemmän kasvuston ja jos sitä ei fiksaile päntiönään, niin näyttää helposti epämääräiseltä ja hoitamattomalta ruohoalueelta.

Normibunkkeri kestävillä rakenteilla, olisi ehkä se paras ratkaisu. Tehdään etureuna samantyyppisesti mitä par 3:lle ja rangen päätyyn ollaan tehty. Sillä erotuksella, että päällimmäinen kerros on oikeaa ruohoa tai hybridi alustaa. Hybridi alusta kestäisi paremmin pelaajien temppuilut etureunan yli ja myös koneen kontaktit reunaan. Bunkkerin pohjarakenteeseen sitä kapillaarista betonia, mistä on myös jo käyttökokemuksia.
Ihan premium kentillekin maailmalla tehdään bunkkeriseinämiä keinomatosta, mutta tosiaan se ylinosa sitten oikeaa ruohoa. Jos vaan halutaan, tällä tavalla voidaan tehdä hyvin näyttäviäkin konstruktioita.
No niin, jätetään kenttähommeli jutut ja palataan kilpagolfin pariin. Karinalta ja Juhanalta värähtivät parin ensimmäisen kierroksen tapahtumatarinat puhelimeeni.

Karinan analyysi: ”Olin pelannut aikaisemmin täällä muistaakseni 12 vanhana Aluetourin kisassa. Silloin pelattiin kenttää eri järjestyksessä, enkä muistanut kovin hyvin ratoja. Niinpä oli hyvä saada harkkarundi alle, mikä menikin aika hyvin. Pelaan täällä aika paljon draivia, aina kun hiukankin saumaa on. Ensimmäisenä päivänä etuysille ei tullut kuin yksi pirkku ja yksi bogi ja par-tuloksessa takaysille. Pysyin kumminkin kärsivällisenä ja se palkittiin hyvällä lopetuksella. Kierroksen viisi viimeistä reikää meni viisi alle, johon sisältyi kolme pirkkua ja eagle.

Tänään peliä haittasi navakka tuuli, joka oli tietenkin kaikille samalla lailla riesana. Eiliseen nähden pitkiä putteja ei mennyt sisään, kierroksen neljä pirkkua tein läheltä. Viimeisen reijän lähestyminen aivan tap in:een ja kierros yksi under. Nyt vaan hyvät unet alle ja huomenna tavoittelemaan ensimmäistä ammattilaiskilpailun voittoa.”

Karinalla on siihen hyvät mahdollisuudet kärki pelaa tuloksessa -9 ja ”Duracell” Karina vain kaksi lyöntiä perässä.

Juhanan kahden pelipäivän tapahtumat: ”Ensimmäisenä päivänä pelasin kahden Ruukin kaverin kanssa joukkuekilpailua, samalla alkoi henkilökohtainen kilpailu siinä ohessa.

Päivän peli tiiltä griinille erinomaista, mutta putti hieman yskähteli. Tulokseksi kuitenkin 69 lyöntiä (-3). Kakkospäivänä en saanut peliä käyntiin oikein missään vaiheessa ja bogeja kertyi valitettavan paljon jo etuysille. Ei mitään isompia ongelmia, mutta griiniltä pari kolmen-putin-bogia vesitti haaveet hyvästä kierroksesta. Jotain hyvää jäi toisesta päivästä kuitenkin käteen, kun voitin illalla järjestetyn lähemmäs lippua kilpailun.”

Se puttaamisen sietämätön ajoittainen vaikeus, ”Herttua” Juhana par tuloksessa finaali-päivään.

Karinan finaalipäivän tapahtumat: ”Tänään oli hyvä päivä. Ei ihan 18:aa griiniosumaa tullut, mut joka rataa pääsin kumminkin puttaamaan, pirkkua tai eaglea. Olen tähän todella tyytyväinen, sillä tuulta piisasi koko kierroksen ajan. Rata 16 jäi elävästi mieleen, oli surkea linja laitettu mulle sinisiltä. Löin elämäni draivin puiden yli, varmaan n. 280 metriä. Siitä rauta viitosta jatkoksi ja sellaiseen seitsemään metriin. Alamäki eagle putti, joka jäi metrin lyhyeksi. Vanha reijän paikka välissä ja siitä kimmoke ei ajateltuun linjaan. Tämä pirkku olisi tarvittu, jotta olisin päässyt uusintaan voitosta. Hyvä kisa kuitenkin minulta, oli pakko käyttää paljon draivia, onnistuikin niissä hyvin ja löin rohkeasti muutenkin koko turneen ajan. Hyvät palkintorahat tulivat tarpeeseen.”

Karinan tulos oli -9 ja jaettu toinen sija. Voittaja pelasi lyönnin paremmin.

Karinan kilpailuohjelma jatkuu viikon päästä LET:n kisoilla Ruotsissa, niistä viikko ja onkin Suomen osakilpailun aika (1-3.9.) Ahvenanmaalla. Jos vaan mahdollisuus, niin ehdottomasti kannattaa mennä seuraamaan Karinan peliä ja muita Euroopan parhaita naispelaajia.

Juhanan finaalipäivän kulku: ”Kolmas päivä valkeni hyvin tuulisena, mikä hankaloitti lähestymisten mittakontrollia. Etuysi menikin lähinnä pareja pelastellessa, eikä realistisia birdie-paikkoja avautunut. Takaysillä löysin yhteisen sävelen tuulen kanssa ja pääsin jatkuvasti hyville birdie-paikoille, mutta se tärkein, eli viimeistely jäi puolitiehen. Kisasta käteen siis 13. sija, johon ei voi olla tyytyväinen. Positiivista tekemistä kuitenkin griinin ulkopuolelta, mutta griinityöskentelyä pitää saada paremmaksi, jotta pääsisin jatkossa nostelemaan voittopokaaleja. Kohti seuraavia koitoksia!”

Juhanan lopputulos +2.

Juhanan syksy huipentuu Eurooppa Tourin karsintoihin. Joita ensimmäisen vaiheen kilpailuja pelataan yhdeksällä paikkakunnalla akselilla Australia-Ruotsi. Itse voi valita millä kentällä ja maassa haluaa pelata. Ensisijainen valinta olisi ollut Ranskan karsinta tutulla kentällä, mutta se oli tullut täyteen nopeammin kuin kissaa ehti sanoa. Niinpä suunta sitten Ruotsiin. Kenttä ei ole tuttu, niinpä sinne on hiukan aikaisemmin mentävä tutustumaan kenttä olosuhteisiin.

Ensimmäisestä karsinnasta läpi päästyään, toinen karsintavaihe pelataan neljällä eri Espanjan kentällä ja finaali 11.-16. marraskuuta myöskin Espanjassa, Etelä-Kataloniassa Lakes Course, Infinitum, Tarragonassa. Pelaajia pääsee myös suoraan toiseen ja finaalivaiheeseen menestyksen mukaan muilta toureilta. Nyt Eurooppa Touria pelaavat, mutta liian vähän rahaa tienanneet säilyttääkseen korttinsa, pääsevät suoraan finaali vaiheeseen.

Huikea työpaikan hakushow. Tästä selviydyttyä on kyllä työpaikan ansainnut. Palkasta ei vielä silloinkaan ole mitään tietoa, se on edelleen jakoa vailla maailmalla.