Talvi on golfarin parasta aikaa… - Oulun Golf

Talvi on golfarin parasta aikaa…

Juha Kuiri, Juhana Kukkosen valmentaja

Talvi on golfarin parasta aikaa… Hieman ironiaa edellisessä lauseessa, mutta näin se on nähtävä, ainakin oppimisen ja kehittymisen kannalta. Jos ja kun näitä pitää tärkeinä juttuina, niin parasta alkaa swingin työstäminen välittömästi, kiirettä kuitenkin pitää jo. Vielä kuitenkin ehtii toimimaan, ennen lämpimiä kevät tuulia saada lyönti tulosherkkään kuntoon. Varmasti kaikki swingin työstäjät ovat huomanneet, että kaikki pienetkin muutokset swingiin tai swingin rutiineihin vaativat aika lailla aikaa saattaa toimintakuntoon. Oli sitten kysymyksessä amatööri tai ammattilaispelaaja, varsinaisena seasonina sitä pelaillaan tai kilpaillaan. No, totta kai myös harjoitellaan, mutta jos suurten muutoksien kanssa joudut taistelemaan pelikaudella, niin hyvästi gloria ja hyffet myös.

Edesmennyttä kulttuuri persoonaa Jörn Donneria lainatakseni. Jossain TV-mainoksessa jokunen vuosi sitten totesi, että lukeminen kannattaa aina. Näin se on treenaamisenkin osalta, treenaaminen kannattaa aina ja aina voi treenata. Vaikka alkuperäinen tavoite matkanvarrella hiukan hämärtyisikin, niin hyviä kiksejä tarttuu varmasti reppuun jokaisella.

Miten ja millä lailla sitten kannattaa talvikaudella treenailla? Skaala on arvatenkin laaja, riippuen millä intensiteetillä panostat lajiin. Oletko esim. ammattilainen, huippuamatööri tai hyvin yleistetysti sanottu, perustamppaaja.

Tuossa aikaisemmin mainitsin, että aina voi treenata. Tarkoitin sillä lähinnä yleistä liikkumistasi, eli aina ei tarvitse erillistä ohjelmaa tehdä liikunnasta, vaan ottaa se mukaan arkeen. Miten sitten? Miettikääpä vain, jokaisen arkitouhuissa on tilanteita, jolloin voi muutaman liikunnallisen liikkeen tehdä. Pitkässä juoksussa roppa kiittää aivan varmasti.

Talvikauden lajiharjoittelusta on lähinnä tarkoitus naputella, mutta kun tuli mainittua jo tuo arkiliikunta ajatus, niin ihan kesäiselle harjoitusgolfkierroksellekin voisi silloin tällöin hiukan lisätä liikettä ja kuormitusta.
Kantobägi selkään, niin johan tulee mukavalla tavalla hyvää rasitusta. Eikä tosiaan aina tarvitse koko settiä roudata mukana, vähemmän mailoja voi olla enemmän taktisen oppimisen kannaltakin. Varsinkin kotikentällä sitä pelaa, tai yrittää pelata jotakuinkin samalla tavalla. Vähemmällä maila-arsenaalilla on ehkä pakotettu ajattelemaan eri tavalla tuloksentekoa ja sitä kautta pelin taktinen puolikin voi saada uusia virikkeitä.
Normi golfkierros on aika hidastempoista touhua, niin hyvin ehtii omalle pallolle talsiessa ottaa muutaman ristiaskeljuoksu liikkeen, molemmin puolin totta kai. Muutama kunnon loikka ohjelmaan myös. Harjoituskierroksella ehtii hyvin näitä tehdä ja muitakin itselleen sopiva liikkeitä. Onnellista birdie tapahtumaa voi juhlistaa liikunnallisella zorbas tanssilla, griinin ulkopuolella tietysti :) … Aina voi treenata.
Talvikauden alun lajitreeni tarinoinnin käyn läpi Juhana Kukkosen harjoittelun kautta.
Samalla tulee vastattua aikaisemmin mainittuun kysymykseenkin.

Juhanan edellinen kausi päättyi kirvelevään karsiutumiseen European Golf Tourin karsintaosiossa Arlansdadin golf baanalla Ruotsissa. Kun ei tavoitteisiin päästä, on tietysti välttämätöntä tehdä päätelmiä kaiken toiminnan suhteen. Onko harjoittelu ollut oikeanlaista ja määrällisesti riittävää? Valmistautuminen? Riittääkö pätäkkää tarvittavan ohjelman läpiviemiseen jatkossa? Sitoutuminen? Onko potentiaalia tason nousulle? Ja moneen muuhunkin kysymykseen kauden loputtua piti löytää perustellut vastaukset. Paljon pelissä tietysti kumpaisellakin, mutta kauden yhteenveto loppupalaverista tuli myös tulevan kauden lähes tulkoon hurmoksellinen startti. Ei mitään syytä antaa periksi nyt! Jo sovittuja lisäpanostuksia saadaan ensi kaudella käyttöön ja tekniikan edelleen hiominen on funtsittu työstöä vaille valmiiksi. Kättä päälle ja kahvit pullan kera pöytään. Tästä se lähtee…

En lähde aivan yksityiskohtia ruotimaan, mitä ollaan tekniikkapuolella työstäneet. Niihin voidaan palata sitten, kun tulevan kauden kisoissa tuloskortissa on punaista väriä, niin että silmiin koskee. Mennään nyt sellaisella hiukan rouheammalla otteella asiaan. Alkutalven kehityskohteena on ollut taakseviennin muuttaminen. Sinällänsä virheellinen ei ole ollut aikaisemminkaan, mutta päätelmiemme mukaan muutoksella saamme paremmin toistettavan kokonaisuuden ja helpommin ”ylläpidettävän swingin.” Muutoksia ei pelkän muuttamisen halusta tehdä. Aina pitää olla perustellut järkisyyt, miksi toimeen ryhdytään. Juhana ei varmasti tikkua ristiin laittaisi, jos perusteita ei muutokselle olisi, sen verran hyvin hän itsekin on perillä biomekaniikan lainalaisuuksista.

Tekniikka muutos funtsittu työstöä vaille valmiiksi, niinhän aikaisemmin mainitsin. Voisi lauseesta saada sen käsityksen, että helppo homma. Pelaaja joka on tehnyt tuhansia ja taas tuhansia toistoja tietyllä tyylillä, niinpä vanhan liikkeen murtamisessa ja uuden työstössä riittää töitä. Eivätkä ensimmäisen harjoituksen luvanneen kovinkaan hyvää. Ei oikeastaan juuri merkkejä, että prosessista tulisi valmista näillä lumilla. Olin todella turhautunut itseeni, mitä en ole tajunnut nyt. Pelurin ajattelu maailma on tuttu ja itsekin pohdiskellut swingimekaniikan saloja vähintäänkin riittävästi, mut eipä vaan lukko tuntunut aukeavan. Kaikenlaista tekniikkaa oli apuna ja videoita kelasin, no, tähän olisi osuva sanakin, mutta sanotaan vaan että paljon.
Rauhassa miettiminen auttaa joskus, niin taisin löytää ajatuksen mitä voisi kokeilla. Ehkäpä asiaa on lähdetty ratkomaan liian monimutkaisesti, yksinkertaistaminen on taito laji, se tässä voisi olla ongelma. Ajattelin, että ongelmaan voisi löytyä apua simppelistä mielikuvasta, mitä itse asiassa käytin itsekin jo Kaukovainion kentän ajoilta. Ajalta jolloin puumailojen nupit olivat sitä oikeaa puuta, sitä persimmonia ja pelurit olivat rautaa. Homma lähti pelittämään heti oikein, Juhana vielä lisäsi mielikuvaan omat mausteensa ja se oli siinä. Tässäkin mielikuvaliikkeestä ei ole aivan se, mitä käytännössä tapahtuu, mutta auttaa tehtävän hahmottamista. Eikä tosiaankaan muuta syy - seuraus juttuja mitenkään.

Vaikka aluksi turhauduinkin, niin loppujen lopuksi todella nopeasti saatiin murrettua vanha liike.
Kun yhden asian muuttaa swingistä, samalla muuttuu moni muukin asia.
Siitä hiukan edempänä, otetaan ensiksi karkea tarkasteluun alapuolella oleva kuva.

Suurin osa meistä on aika varmasti ottaa swingivideot omalla kännykällä tai tabletilla. Nykyisissä malleissa niiden kamerat ovatkin riittävän hyviä tarkkoihin pysäytyskuviin ja hidastuksiin. Näin ainakin, kun ollaan ulkona oman tähti mollukan alla. Silloin ei juurikaan kameran asetuksiin tarvitse koskea, automatiikalla hoituu. Sisätiloissa ongelmia tulee valon riittävyydestä ja monasti myös oikeanlaisesta keinovalosta. Ylhäällä oleva osumahetken pysäytyskuva on otettu ihan vaan iPadilla keilahallin simulaattoritilassa, mutta lisävalojen kanssa on saanut temppuilla kiitettävästi, oikean suuntauksen ja valon määrän löytämiseksi. Kokeilemalla oppii.

Vaatetuksen väri ei ko. kuvassa kovinkaan ihanteellinen ole. Hyvin kuitenkin näkee, että painetta on vasemmalla jalalla ja lantio kääntynyt ihanteellisesti osumaan. Vartalon painopiste sen sijaan on takana ja lapa tulee palloon muutama aste alhaalta ylöspäin. Kyseessä olevassa draiverin lyönnissä mailan nopeus oli 122 mph ja pallon lähtönopeus 176 mph. Ilmalentoa kertyi pallolle rapiat 288 metriä. Kaikesta liikkeestä swingin aikana saadaan nykyään tarkkaa dataa, taito on sitten tietää, mitä just sinun swingistäsi olisi hyvä korjata ja mikä on kunnossa. Ei ole kahta samanlaista swingiä, on monta tapaa pelata ja lyödä hyvin. Vieressä myös robotti kuvaa samasta lyönnistä. Robotithan tulevat tulevaisuudessa hoitamaan meidän kaikkien hommat, me vaan makoillaan uunin pankolla tsekkailemassa tilitapahtumia.

Just joo, kuvassa kuitenkin mielenkiintoinen osumahetken käsinopeus, joka ei ole nopeimmillaan osumahetkellä. Vaan vipuvarsimekaniikan ja keskipakoisvoimalain mukaisesti suurin käsinopeus saavutetaan ennen osumaa. Riippuu sitten pelaajan tavasta lyödä missä kohtaa alaswingiä suurin nopeus saavutetaan. Juhanalla se on jotakuinkin alaswingin puolivälissä, ja on n. 4 mph suurempi kuin osumahetkellä.
Vielä Juhanan harjoittelu tapahtuu pääsääntöisesti ns. teknisessä tilassa. Hyvää vauhtia liike on kuitenkin automatisoitumassa, jolloin ei tarvitse miettiä yksityiskohtia ja voi lyödä palloa miettimättä tekniikkaa. Sitten toistomääriäkin voi lisätä ja pitää lisätä reippaasti.

Mainitsinkin aikaisemmin, kun yhden asian muuttaa, niin moni muukin asia muuttuu swingissä. Takaswingin muutokseen piti myös alkuasentoa fiksailla liikkeeseen sopivaksi ja tästä seurauksena mailan tulokulma palloon jyrkentyi. Elikkä pitkälti mailan kärki raapi ensiksi maata. Tämän voi itse kukin tsekata omasta lyönnistään joidenkin

analysaattoreiden avulla, tosin näistä tutkaperusteiset laitteet eivät ihan tarkkaa tilannetta kerro. Mutta simppeli ja 100% luotettava keino on asettaa pallo lyöntilevylle, teipata mailan pohja ja katsoa mikä kohta lavasta osuu ensin levyyn. Tämä testi on hyvä tehdä silloin kun swingisi on kohtuullisen toistettava. Jos omistaa taotusta metallista tehdyt mailan lavat, kulmien (lie, loft) muuttaminen onnistuu helposti, myös joistakin valetuista lapamalleista, riippuen metalliseoksen koostumuksesta. Uusia hankkiessa mailat saa yleensä halutuilla kulmilla ilman lisäkustannuksia, kumpaisellakin tavalla tehdyistä lavoista.

Vaikka talvi tuntuu pitkältä, se on kuitenkin lyhyt aika isolle swingimuutokselle. Kannattaa miettiä oman ajankäytön puitteissa sellainen projekti, minkä varmasti saat maaliin talvikauden aikana. Muuten, et ehkä saa tuloksellista vastiketta ajankäytöllesi pelikautena.

Nykyään monet käyttävät harjoittelun apuna videoita, analysaattoreita ja muitakin härpäkkeitä. On helppo myös vertailla omaan swingiin kavereiden ja ammattilaistenkin asentoja liikkeen aikana. Hyvinkin helposti sitä vaan mallailee itsensä tiettyyn asentoon ja unohtaa kokonaisuuden. On tärkeää ymmärtää lihasten synergia eli yhteisvaikutus, ja että swingisi kokonaisuus on sinulle sopivassa moodissa. Pitää oppia tuntemaan oma liike, tarvittaessa pystyä muokkaamaan sitä eri olosuhteissa ja pelitilanteissa. Muuten voiman tuotto ja hallittavuus voivat jäädä haaveeksi.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin innostus kehittää pelitaitoja, pitää osata nauttia koko prosessista.
Turvallista matkaa harjoittelun parissa :-)